Maataloudessa sattuu paljon työtapaturmia

Riskien arviointi ei ole turhaa paperityötä

Maatilalla tehdään todella monenlaisia töitä. Saman päivän aikana voidaan käsitellä eläimiä, käyttää koneita, tehdä huoltotöitä, liikkua liukkailla pinnoilla, työskennellä korkealla, käsitellä kemikaaleja ja tehdä raskaita nostoja. Kun työympäristö on näin monipuolinen, myös vaaranpaikkoja löytyy paljon.

Tämä näkyy valitettavasti myös tilastoissa. Melan mukaan maataloustyöt kuuluvat Suomessa vaarallisimpiin töihin. Maatalousyrittäjille sattuu tapaturmia lähes kolme kertaa enemmän kuin palkansaajille. Keskimäärin noin 4 000 maatalousyrittäjää joutuu vuosittain työtapaturmaan ja keskimäärin neljä maatalousyrittäjää kuolee työtapaturman seurauksena. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Nämä luvut koskevat pääosin maatalousyrittäjiä, mutta ne kertovat samalla jotain olennaista maatilan työympäristöstä. Jos ympäristö on vaarallinen yrittäjälle, se on vaarallinen myös työntekijälle, joka tekee samoja töitä samojen koneiden, eläinten, rakennusten ja olosuhteiden keskellä. Siksi työntekijän turvallisuutta ei voi käsitellä vain muodollisena työnantajavelvoitteena.

Missä tapaturmia sitten sattuu?

Maatalouden vaarallisimpia töitä ovat erityisesti eläintenhoito- ja konetyöt. Myös metsä- ja rakennustöissä sattuu paljon tapaturmia. Tyypillisimpiä ovat kaatumiset ja putoamiset, joita on noin kolmasosa maatalouden tapaturmista. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Maatilan arjessa vaarat eivät kuitenkaan rajoitu vain koneisiin tai eläimiin. Työntekijä voi liukastua, pudota korkealta, jäädä puristuksiin, altistua pölylle tai kemikaaleille, tehdä raskaita nostoja tai joutua työskentelemään melussa, kylmässä, kuumassa tai ahtaassa tilassa.

Moni näistä tilanteista näyttää kokeneelle tilalliselle arkiselta. Juuri siinä on yksi riskien arvioinnin haasteista. Kun sama työ on tehty samalla tavalla vuosia, siihen liittyviä vaaroja ei välttämättä enää huomaa samalla tavalla. Uudelle työntekijälle tilanne on toinen. Hän ei tunne rakennuksia, eläimiä, koneita, työvaiheita tai tilan omia toimintatapoja samalla tavalla kuin siellä pitkään työskennellyt henkilö.

Työntekijä ei voi tietää sellaista, mitä hänelle ei ole opetettu

Työntekijän turvallisuudessa yksi keskeisistä asioista on perehdytys. Ruokaviraston sosiaalisen ehdollisuuden ohjeessa työnantajalta edellytetään, että jokainen työntekijä saa riittävästi opetusta ja ohjausta työpaikan turvallisuus- ja terveysriskeistä sekä niiden ehkäisemisestä. Ohjauksen pitää kattaa myös työvälineiden käyttö, säätäminen, huoltaminen ja toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa. Ruokavirasto

Tämä on maatilalla erityisen tärkeää. Traktorin käyttäminen ei tarkoita vain sitä, että työntekijä osaa ajaa sitä. Hänen pitää tietää, miten koneen kanssa toimitaan turvallisesti, mitä huollon aikana tehdään, mitä ei tehdä ja miten toimitaan, jos koneeseen tulee häiriö.

Sama koskee eläinten käsittelyä. Työntekijän pitää tietää, miten eläinten läheisyydessä toimitaan, missä tilanteissa pitää olla erityisen varovainen ja miten työ tehdään niin, ettei työntekijä joudu tarpeettomaan vaaraan. Perehdytys ei siis tarkoita pelkkää kierrosta tilalla ensimmäisenä työpäivänä. Sen pitää vastata siihen työhön, jota työntekijä oikeasti tekee.

Riskien arviointi alkaa siitä, että katsotaan työtä sellaisena kuin se oikeasti on

Riskien arvioinnissa ei ole tarkoitus keksiä tilalle keinotekoisia vaaroja tai täyttää lomaketta vain siksi, että sellainen pitää olla. Tarkoitus on käydä läpi se työ, jota tilalla oikeasti tehdään.

Missä työntekijä voi loukkaantua? Missä tilanteessa koneen käyttöön liittyy vaara? Voiko työntekijä pudota, liukastua tai jäädä puristuksiin? Liittyykö eläinten käsittelyyn tilanteita, joissa riski kasvaa? Altistuuko työntekijä pölylle, melulle, tärinälle, kemikaaleille tai muille terveydelle haitallisille tekijöille?

Kun vaarat on tunnistettu, arvioidaan niiden merkittävyys ja päätetään, mitä niille tehdään. Joissain tilanteissa vaara voidaan poistaa kokonaan. Toisessa tilanteessa työmenetelmää pitää muuttaa. Joskus tarvitaan koneen suojausta, henkilönsuojaimia, parempaa perehdytystä tai selkeämpiä toimintatapoja. Riskien arviointi ei siis pääty siihen, että vaarat on kirjoitettu paperille.

Työturvallisuus koskee maatilaa samalla tavalla kuin muutakin työpaikkaa

Kun maatila toimii työnantajana, kyse ei ole enää vain yrittäjän omasta tavasta tehdä työtä. Työnantajan pitää huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Ruokaviraston sosiaalisen ehdollisuuden ohjeessa työnantajaa velvoitetaan tunnistamaan ja arvioimaan työpaikan haitta- ja vaaratekijät, poistamaan poistettavissa olevat vaarat ja pienentämään jäljelle jäävät riskit mahdollisimman vähäisiksi. Riskien arviointi ja tarvittavat suojatoimenpiteet pitää myös kirjata asianmukaisesti. Ruokavirasto

Sosiaalinen ehdollisuus ei ole tuonut näitä velvollisuuksia uutena. Työnantajan työturvallisuusvelvollisuudet ovat olleet olemassa jo ennestään. Sosiaalisen ehdollisuuden myötä tiettyjen työehto- ja työturvallisuusvaatimusten noudattaminen liittyy nyt myös EU viljelijätukiin. Ruokavirasto korostaa myös, että sosiaalisen ehdollisuuden taustalla olevat vaatimukset koskevat työnantajia yleisesti, eivät vain maataloutta. Ruokavirasto

Tästä syystä työntekijän turvallisuutta ei voi vähätellä maataloudessa sillä perusteella, että työ on aina ennenkin tehty samalla tavalla.

Entä kiire, sesonki ja tilapäinen työvoima?

Maataloustyöhön kuuluu paljon tilanteita, joissa työmäärä kasvaa nopeasti. Kylvöt, sadonkorjuu, poikimiset ja muut sesongit eivät aina odota sopivaa hetkeä. Silloin tilalla voi olla myös työntekijöitä, jotka ovat mukana vain lyhyen ajan.

Juuri tällaisessa tilanteessa perehdytyksen merkitys kasvaa. Lyhytaikainen työntekijä ei ehdi oppia tilan toimintaa vuosien kokemuksella. Turvalliset työmenetelmät pitää kertoa ja näyttää. Työntekijän pitäisi tietää ainakin, mitä töitä hän saa tehdä, mitä koneita hän saa käyttää, missä tilanteessa pitää pyytää apua ja miten toimitaan tapaturman, tulipalon tai muun poikkeustilanteen aikana.

Ruokaviraston ohjeessa edellytetään myös tarpeellisia ensiapu-, palontorjunta- ja evakuointijärjestelyjä työpaikan luonne, työntekijämäärä ja olosuhteet huomioiden. Ruokavirasto

Riskien arviointi suojaa työntekijää, mutta myös työnantajaa

Riskien arvioinnin ensimmäinen tarkoitus on estää työntekijän loukkaantuminen tai sairastuminen työn vuoksi. Samalla hyvin tehty arviointi auttaa myös työnantajaa. Kun vaarat on tunnistettu, tarvittavat toimenpiteet tehty ja asiat dokumentoitu, työnantaja pystyy osoittamaan, miten työpaikan turvallisuudesta on huolehdittu.

Dokumentti yksin ei tietenkään tee työpaikasta turvallista. Jos paperissa lukee yksi asia ja käytännössä toimitaan aivan toisella tavalla, arvioinnista ei ole juuri hyötyä. Siksi riskien arvioinnin pitäisi näkyä arjen tekemisessä.

Kaikkia tapaturmia ei pystytä estämään, mutta moneen voidaan vaikuttaa

Maatilan työympäristö ei koskaan muutu täysin riskittömäksi. Eläin voi käyttäytyä odottamattomasti, koneeseen voi tulla vika, sää muuttuu ja työpäivään tulee kiirettä tai muita poikkeustilanteita. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei riskeihin kannattaisi varautua.

Riskien arvioinnilla ei tehdä maatilasta täydellisen turvallista. Sillä pyritään siihen, että tunnistettavissa olevat vaarat huomataan ennen kuin työntekijä joutuu kokemaan ne käytännössä. Kun maatalouden tapaturmaluvut ovat niin korkeita kuin ne ovat, tätä ei mielestäni kannata nähdä pelkkänä paperityönä.

Jos tilalla on työntekijöitä ja riskien arviointi on tekemättä tai kaipaa päivittämistä, asia kannattaa käydä läpi. Fokuna auttaa maatiloja vaarojen tunnistamisessa, riskien arvioinnissa ja tarvittavan dokumentaation kokoamisessa käytännönläheisesti tilan oma toiminta huomioiden. Työ alkaa maksuttomalla alkukartoituksella.

Lopulta kyse on aika yksinkertaisesta asiasta. Meillä kaikilla on oikeus palata työpäivän jälkeen terveenä ja elävänä kotiin.

Lähteet

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela: Työturvallisuus
https://www.mela.fi/tyoturvallisuus/. Viitattu 5.9.2026.

Ruokavirasto: Ehdollisuuden opas 2026
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2026/. Viitattu 5.9.2026

Ruokavirasto: Sosiaalinen ehdollisuus
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/. Viitattu 5.9.2026

Työturvallisuuskeskus: Maatalouden työturvallisuus
https://tyoturva.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/maatalousalat/maatalouden-tyoturvallisuus/. Viitattu 5.9.2026.