Kenelle VSME-raportointi on tarkoitettu?

VSME tulee sanoista Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs. Kyse on listaamattomille pk-yrityksille tarkoitetusta vapaaehtoisesta kestävyysraportointistandardista. Tässä artikkelissa puhun siitä lyhyemmin VSME-standardina.

VSME-standardista puhutaan helposti niin kuin kyse olisi vain yrityksistä, jotka haluavat vapaaehtoisesti tehdä vastuullisuusraportin. Käytännössä tarve voi tulla vastaan paljon arkisemmin.

Pk-yritykseltä voidaan pyytää vastuullisuustietoja asiakkaan, pankin, rahoittajan, sijoittajan tai tarjouskilpailun kautta. Jos yritys toimii suuremman yrityksen alihankkijana tai osana toimitusketjua, vastuullisuustiedot voivat tulla osaksi tavallista asiakasyhteistyötä.

Silloin kysymys ei enää ole vain siitä, haluaako yritys julkaista vastuullisuusraportin. Olennaisempaa on se, löytyvätkö tarvittavat tiedot silloin, kun joku niitä pyytää.

VSME voi tulla vastaan asiakkaan kautta

Monelle pk-yritykselle ensimmäinen kosketus vastuullisuusraportointiin ei tule viranomaiselta vaan asiakkaalta. Suuremmat yritykset tarvitsevat tietoa omasta toiminnastaan ja toimitusketjuistaan, ja siksi ne voivat pyytää toimittajiltaan esimerkiksi energiaan, päästöihin, henkilöstöön, työturvallisuuteen tai toimintatapoihin liittyviä tietoja.

Yksittäinen tietopyyntö voi olla pieni. Ongelma syntyy silloin, jos useampi asiakas kysyy samoja asioita hieman eri tavalla ja tiedot joudutaan etsimään joka kerta uudelleen.

Tässä standardin hyöty alkaa näkyä. Kun yrityksen vastuullisuustiedot on koottu yhteen rakenteeseen, samoja tietoja ei tarvitse kaivaa esiin jokaisen kyselyn kohdalla alusta asti.

Toimitatko suuremmille yrityksille?

Jos yrityksen asiakkaana on suuri yritys, vastuullisuustiedon merkitys voi kasvaa nopeasti. Suurella yrityksellä voi olla omia raportointivelvoitteita, asiakasvaatimuksia tai toimitusketjun hallintaan liittyviä käytäntöjä, joiden vuoksi se tarvitsee tietoa myös toimittajiltaan.

Tämä ei tarkoita, että jokaisesta pienestä toimittajasta pitäisi tehdä raskas vastuullisuusraportti. Se voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että tietyt perustiedot pitää pystyä toimittamaan luotettavasti.

Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, henkilöstötiedot, työturvallisuustiedot, jätteet sekä yrityksen vastuullisuuteen liittyvät toimintatavat.

Kun tiedot ovat valmiina, asiakkaan kyselyyn vastaaminen muuttuu huomattavasti helpommaksi.

Myös pankki tai rahoittaja voi kysyä vastuullisuustietoja

Vastuullisuustieto liittyy yhä useammin myös rahoitukseen. Pankkia tai muuta rahoittajaa voi kiinnostaa esimerkiksi yrityksen energiankulutus, päästöt, ilmastoon liittyvät riskit tai suunnitelmat toiminnan kehittämiseksi.

Kaikilta yrityksiltä ei tietenkään kysytä samoja tietoja eikä samalla tarkkuudella. Jos tietoja kuitenkin pyydetään, on paljon helpompaa vastata silloin, kun niitä ei tarvitse lähteä keräämään kiireessä eri järjestelmistä ja dokumenteista.

Standardi toimii tässä yhteisenä pohjana. Sen avulla yrityksen vastuullisuustiedot saadaan yhteen rakenteeseen, jota voidaan hyödyntää myös rahoitukseen liittyvissä tietopyynnöissä.

Entä julkiset hankinnat?

Vastuullisuuskriteereitä käytetään myös julkisissa hankinnoissa. Kaikissa kilpailutuksissa niitä ei ole, mutta joissakin hankinnoissa yritykseltä voidaan kysyä ympäristöön, henkilöstöön, turvallisuuteen tai toimintatapoihin liittyviä tietoja.

Tällöin vastuullisuustiedot eivät ole vain viestintää varten. Niillä voi olla käytännön merkitystä siinä, kuinka helposti yritys pystyy osallistumaan tarjouskilpailuun ja osoittamaan, miten asioita sen toiminnassa hoidetaan.

Jos tiedot ovat jo valmiiksi koottuna, niiden hyödyntäminen tarjousvaiheessa on huomattavasti suoraviivaisempaa.

Entä jos asiakkaat ovat kuluttajia?

Standardia ei ole tarkoitettu vain yrityksille, jotka toimivat suurempien yritysten alihankkijoina tai myyvät tuotteita ja palveluita toisille yrityksille. Myös kuluttaja-asiakkaille myyvä pk-yritys voi hyödyntää sitä.

Tällaiselle yritykselle tarve ei välttämättä synny asiakkaan lähettämästä vastuullisuuskyselystä. Hyöty liittyy enemmän yrityksen omaan johtamiseen ja siihen, että ympäristöön, henkilöstöön ja toimintatapoihin liittyvät tiedot saadaan koottua järjestelmällisesti yhteen.

Koottuja tietoja voidaan hyödyntää myös yrityksen vastuullisuusviestinnän pohjana. Standardi auttaa muodostamaan dokumentoidun tietopohjan, jonka perusteella yritys pystyy kertomaan toiminnastaan kuluttajille läpinäkyvämmin ja perustellummin.

On kuitenkin tärkeää erottaa VSME-raportti kuluttajamarkkinoinnista. Se ei ole vastuullisuussertifikaatti, vaan tietopohja, jota voidaan jalostaa eri kohderyhmille sopivaan muotoon. Kuluttajille suunnatussa viestinnässä olennaista on, että taustalla oleva tieto on dokumentoitua ja esitetyt väitteet voidaan perustella.

Entä jos yrityksellä on sijoittajia?

Sijoittaja tarkastelee yritystä eri näkökulmasta kuin tavallinen asiakas. Pelkän tämänhetkisen tilanteen lisäksi kiinnostavia voivat olla yrityksen riskit, tavoitteet, toimintatavat ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Tässä standardin laajennettu moduuli (Comprehensive Module) voi olla erityisen hyödyllinen. Siinä tarkastelu ulottuu enemmän liiketoimintamalliin, strategiaan, ilmastotavoitteisiin, ilmastoriskeihin ja ihmisoikeuskysymyksiin.

Kaikille yrityksille tätä tasoa ei tarvita. Mutta jos yrityksellä on sijoittajia tai se hakee kasvua ulkopuolisen rahoituksen avulla, vastuullisuustietojen merkitys voi olla aivan erilainen kuin pienessä paikallisessa yrityksessä, jolla ei ole vastaavia sidosryhmävaatimuksia.

Kaikki pk-yritykset eivät tarvitse VSME:tä samalla tavalla

Tämä on tärkeää sanoa suoraan. VSME ei ole jokaiselle pk-yritykselle automaattisesti yhtä ajankohtainen.

Jos yrityksellä ei ole ulkopuolisia tahoja, jotka tarvitsevat vastuullisuustietoja, raportoinnille ei välttämättä ole juuri nyt vahvaa ulkoista tarvetta. Standardia voidaan silti hyödyntää yrityksen oman vastuullisuustiedon kokoamisessa, johtamisessa ja viestinnän tietopohjana.

Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Uusi asiakas voi lähettää vastuullisuuskyselyn, rahoitusneuvottelussa voidaan pyytää uusia tietoja tai tarjouskilpailussa voi tulla vastaan vastuullisuuskriteereitä.

Siksi standardia ei tarvitse ajatella vain valmiina raporttina. Sitä voi ajatella myös tapana järjestää yrityksen vastuullisuustiedot niin, että ne ovat käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan.

Mistä tietää, onko VSME ajankohtainen juuri omalle yritykselle?

Asiaa voi lähestyä muutamalla hyvin käytännöllisellä kysymyksellä.

• Onko asiakkaanne pyytänyt vastuullisuus- tai ESG-tietoja?

• Toimitatteko suuremmille yrityksille tai toimitteko osana niiden toimitusketjua?

• Oletteko hakemassa tai uusimassa yritysrahoitusta?

• Osallistutteko julkisiin hankintoihin?

• Onko yrityksellä sijoittajia tai muita tahoja, jotka tarvitsevat vastuullisuustietoa?

Jos yhteenkin näistä vastaa kyllä, VSME voi olla yritykselle paljon käytännöllisempi työkalu kuin miltä sana vastuullisuusraportointi ensimmäisenä kuulostaa.

VSME ei ole vain raportti

Ehkä olennaisin ajatus on tämä: VSME:n arvo ei synny pelkästään valmiista raportista.

Arvo syntyy siitä, että yrityksen vastuullisuuteen liittyvät tiedot saadaan yhteen paikkaan ja yhteiseen rakenteeseen. Sen jälkeen samoja tietoja voidaan hyödyntää asiakkaiden kyselyissä, rahoituksessa, hankinnoissa ja omassa johtamisessa.

Se vähentää sitä tilannetta, jossa sama tieto etsitään uudelleen aina, kun joku sitä kysyy.

Siksi kysymys ei ehkä olekaan ensimmäisenä:

Tarvitseeko yritykseni vastuullisuusraportin?

Parempi kysymys voi olla:

Kuka yritykseltäni tarvitsee vastuullisuustietoa nyt tai lähitulevaisuudessa?

Siitä näkee paljon nopeammin, kuinka ajankohtainen VSME yritykselle oikeasti on.

Lähteet

EFRAG. 2024. Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs (VSME). Brussels: EFRAG. Saatavissa: https://www.efrag.org/sites/default/files/sites/webpublishing/SiteAssets/VSME%20Standard.pdf. Viitattu 15.9.2026.

Euroopan komissio. 2025. Komission suositus (EU) 2025/1710 pienten ja keskisuurten yritysten vapaaehtoisesta kestävyysraportointistandardista. Euroopan unionin virallinen lehti. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202501710. Viitattu 15.9.2026.